“Puhtaus on terveyttä.”
”Puhtaus on terveyttä” on iskulause, jota olen käyttänyt pitkään. Se toimii, sillä siihen kiteytyy siivouksen perimmäinen syy. Miksi siivoamme? Pysyäksemme terveinä. Toki puhdas ympäristö myös näyttää viihtyisältä, mutta ennen kaikkea taistelemme bakteereita, viruksia, hometta ja muita terveyttämme uhkaavia tekijöitä vastaan. Pystymmekö pitämään puhtaudesta ja terveydestä huolta myös tulevaisuudessa?
Huoltosuhde puhuttaa Suomessa, kun työväki eläköityy ja huollettavien määrä lisääntyy. Miten monta työntekijää riittää suorittamaan siivoustyötä, mikä ja mitä avuksi työstä selviytymiseen?
Pärjäämmekö perinteisillä menetelmillä ja koulutuksilla vai onko syytä pohtia asiaa uudesta näkökulmasta? Tärkein tavoitteemme on terveet olosuhteet ja sitä me siivouksen avulla teemme – olemme siis erittäin tärkeä ja merkittävä osa yhteiskuntaa. Ilman meidän työpanostamme lääkärit eivät suorita leikkauksia, sairaalat eivät toimi, ruokakauppoihin ei ilmesty elintarvikkeita eikä hotelleissa yövytä. Entäpä päiväkodit, koulut, uimahallit, teollisuus? Mikään ei pyöri ilman siivousta.
Mitä sitten tapahtuu, jos yhtenä kauniina aamuna työpaikoille ei ilmesty yhtäkään siivoojaa?
Haasteet ovat suuria ja siitä kumpuaakin seuraava ajatukseni: miten jaksaa ja selviytyy se tärkein ihminen, siivooja itse? Kuka ajattelee ja huolehtii siitä, että hän pärjää vaativassa työssään? Miten asia on hoidettu? Onko tulevaisuuden haasteet huomioitu?
On surullista lukea kilpailutuksia, joissa ainoa määrittävä tekijä on hinta. Noina hetkinä hämmästelen syvästi. Onko totta, että siivous työtä arvostetaan alalla niin vähän, että huonoimmatkin välineet, aineet ja koneet kelpaavat? Tekisikö putkimies tärkeän työnsä halvimmalla työkalulla? Tyytyisikö suurtalouskokki liian pieneen kattilaan? Ehkäpä he laittaisivat takapuolen penkkiin ja vaatisivat parempia työvälineitä. Pitäisikö siivousalalla pohtia mitä siivousaineella, -välineellä tai -koneella tavoitellaan? Tehokkuutta? Tuottavuutta? Puhtautta? Terveyttä? Ergonomiaa? Vai ainoastaan katastrofin välttävää lopputulosta?
Nyt on aika pohtia oikeasti voimmeko vielä 2022 puhua perus siivouksista? Ovatko koneemme käytössä riittävästi? Toimivatko koneemme tarvittaessa 24/7/365 vai seisovatko ne jatkuvasti ladattavana siivouskeskuksissa? Kilpailutammeko koneita hinnalla vai työntehokkuudella?
Viime aikoina myös robotiikka on tullut avuksemme. Huoli pois, robotit eivät ole kilpailijoita työntekijöille, vaan tehokas apu päivittäisessä työskentelyssä. Teknologia lisääntyy puhtausalalla kiihtyvää tahtia. Otetaan se vastaan innokkaina ja avoimin mielin.
Valitaan tehokkaat koneet, jotka aidosti helpottavat työtämme ja antavat meille mahdollisuuden selviytyä työssämme terveinä. Samalla nostamme alamme arvostusta ja arvoa, jos joku ei sitä vielä täysin ymmärrä. Muistetaan mitä viedään ensimmäisenä esimerkiksi katastrofialueille, vettä ja puhtautta!
Haluan lämpimästi ja täydestä sydämestä kiittää jokaista siivoojaa arvokkaasta työstä yhteiskunnan pyörimisen eteen.
Ilman sinua me emme pärjää.
Kiitos.
Siivouskoneen valinta
Siivouskoneiden hankinnassa on yllättävän helppo mennä vikaan ja se voi kostautua kustannuksissa pidemmällä aikavälillä. Tässä artikkelissa on koottuna muutamia tärkeitä asioita, joihin siivoustyön kilpailutuksesta ja siivouskoneiden hankinnasta vastaavan on hyvä kiinnittää huomiota tarjouksia vertaillessa.
1. Edullisin hinta voi jättää varjoonsa tärkeämpiä asioita
Valintaa ei kannata tehdä pelkän hinnan perusteella. Siivouskoneiden tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet ovat työn lopputuloksen kannalta todella tärkeitä. Harjojen pyörimisnopeus, harjapaine ym. tekijät vaikuttavat työn jälkeen ja siihen työhön käytettävään aikaan.
Vatkaako ammattileipuri kakkujaan halvimmalla sekoittajalla vai sellaisella, joka tekee laadukasta jälkeä tehokkaasti? Miten on siivouskoneiden kohdalla?
2. Siivouksen kokonaiskustannukset eivät ole tiedossa
Tyypillisesti siivouskoneet, siivousvälineet ja puhdistusaineet muodostavat vain noin 5% siivouskustannuksista. Loput 95% koostuu henkilöstökuluista.
Halvin ja vähätehoisempi kone aiheuttaa useasti käytössä enemmän kustannuksia, kun hankintahinnaltaan vähän kalliimpi kone. On hyvä huomioida, että ketterämmällä ja tehokkaammalla yhdistelmäkoneella voidaan korvata enemmän käsimenetelmiä ja säästää suuriakin summia työvoimakustannuksissa.
3. Siivoojien arki ja vaikutukset työtehoon unohtuvat
Millainen on koneiden akkujen kesto ja latausaika? Tarvitaanko latauksen aikana varakoneita?
Onko siivouskoneet helposti kuljetettavissa kohteesta toiseen?
Onko ylläpitohuolto vaivatonta? Asianmukainen huolto lisää merkittävästi siivouskoneiden toimivuutta ja käyttöikää.
Paljonko siivouksessa kuluu vettä? Onnistuuko puhtaan vedentäyttö ja likavesisäiliön tyhjennys nopeasti millä tahansa vesipisteellä?
Onko työasento hyvä konetta käyttäessä? Ergonomisesti suunniteltu kone vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja.
Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat suoraan siihen, kuinka monta kohdetta yhden siivoojan on mahdollista työaikansa puitteissa hoitaa.
Co-botic 65-yhdistelmä-kone siivoaa itsenäisesti, jolloin työntekijälle jää aikaa keskittyä hankaliin paikkoihin koneen mukana kulkevan imop Liten kanssa. Co-botic 65 toimii myös manuaalisesti istuen ohjattavana yhdistelmä-koneena.
Co-botic1700-imuri toimii loistavana apulaisena tehokkaasti ja itsenäisesti. Imurin hoitaessa oman osuutensa jää käyttäjälle aikaa keskittyä muihin työtehtäviin. Näin säästyy huomattavasti aikaa.
i-mop XL-yhdistelmäkone on kevyt, kätevä ja tehokas. Akkukäyttöistä konetta voi kahdella akkuparilla käyttää tarvittaessa vaikka kellon ympäri.
Koneen ergonomia on omaa luokkaansa – sen käyttö onkin parhaimmillaan kuin tanssia.