TEKSTI JA KUVAT MIIA MANNER

Sirkku Murtomäki ratkoo puhtausalan haasteita intohimolla. Kun työikäisten kunto rapistuu ja huoltosuhde heikkenee, teknologia ja digitalisaatio tulevat apuun.


Puhtausalan ammattilaiset ikääntyvät eikä ala houkuttele nuoria. Samanaikaisesti suomalaisten huoltosuhde heikkenee kovaa vauhtia ja ihmisten fyysinen kunto huononee.

– Vuonna 2030 suomalaisista noin 30 prosenttia on työikäisiä. Vuonna 1982 työikäisiä oli vielä 52 prosenttia eli muutos on dramaattinen. Lisäksi UKK Instituutin vuoden vaihteesta julkaisema raportti oli surullista luettavaa. Sen mukaan suomalaisten fyysinen kunto huononee jatkuvasti, sanoo Kristall Pron Sirkku Murtomäki.

Murtomäki painottaa, että puhtausalalla työmenetelmät pitää päivittää 2020-luvulle.
– Ylläpitosiivoukseen pitää saada lisää konemetelmiä. Käsin tehtävillä työmenetelmillä rasitetaan kehoa ja koneet keventävät työtä, molempia menetelmiä tarvitaan. Puhtausala on siitä ihana ala, että työtä saa tehdä liikkuen, mutta kääntöpuolena on ikääntyvien työntekijöiden fyysinen jaksaminen. Siivoojalla on keskimäärin 32 sairauslomapäivää vuodessa. Kuuma kysymys tällä hetkellä on se, miten ihmiset jaksavat työuransa loppuun, kun samanaikaisesti ala kärsii työvoimapulasta, joka pahenee koko ajan.

Teknologia ja digitalisaatio helpottavat työvoimapulaa, jos niiden tuomat hyödyt valjastetaan käyttöön.

– Yksi iso haaste on edelleen se, että iso osa maamme kiinteistöistä ei vielä vastaa robottien tarpeisiin. Toinen haaste ovat vanhentuneet työmenetelmät. Ne pitäisi päivittää 2020-luvulle ja pitää kirkkaana mielessä se, että koneet ja välineet auttavat työntekijöitä. Ne eivät tule viemään siivoustöitä ihmisiltä.

Puhtaus on elinehto

Murtomäki kertoo, että puhtausala on vienyt hänet kokonaan mukanaan.
– Puhtaus on terveyttä ja elinehto. Kuten me kaikki alalla olevat tiedämme, yhteiskunta pysähtyisi hyvin nopeasti, jos siivoaminen lopetettaisiin.

Nuorena Murtomäki haaveili liikunnanopettajan ammatista.
– Tuolloin opiskelut olisi pitänyt suorittaa Jyväskylässä, mutta se ei sopinut elämäntilanteeseeni. Pääsin kuitenkin toteuttamaan unelmaani myöhemmin, kun opiskelin liikunnanohjaajaksi Vierumäellä 2010-luvulla.

Murtomäki teki hypyn tuntemattomaan ja lähti Berneriltä, missä oli työskennellyt viimeiset 11 vuotta.
– Lisäksi perhepiirissäni tarvittiin minua, toimin opintojen ohessa anoppini omaishoitajana.

Opintojen aikana ilmaantui mahdollisuus lähteä mukaan Kristall Prohon, joka perustettiin tuomaan siivouskoneita maahan.
– Toinen unelmani liikunnanopettajan työn lisäksi on ollut ryhtyä yrittäjäksi ja lähdin sitä toteuttamaan.

Titteleistä viis

Murtomäki on virallisesti yrityksen hallituksen puheenjohtaja, mutta hän ei piittaa titteleistä.
– Petri Porkola, yhtiökumppani, toimii yrityksen toimitusjohtajana, mutta emme käytä titteleitä missään. Me kaikki olemme Kristall Prossa ammatillisia neuvonantajia.

Porkolaan Murtomäki oli tutustunut Bernerin aikana, missä hän työskenteli markkinointipäällikkönä. Bernerillä työnkuvaan kuului myös venäjän vientiä. Työkokemusta on karttunut myös laatu- ja kehityspäällikkönä Primator Oy:llä, Outi Komin jalanjäljillä.

– Tutuksi tulivat ISO laatu- ja ympäristöjärjetelmät sekä tutkimustyötä tehtiin Jyväskylän yliopistolla Tuula Suontamon tutkimustyöryhmässä. Sitä ennen työskentelin Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa ”talon rouvana”. Se on ainoa ”titteli” josta olen pitänyt.

Lisäksi Murtomäellä on kokemusta ammatillisena opettajana ja kaupungin siivouspäällikkönä.
– Alkuperäiseltä koulutukseltani olen ammatillinen opettaja, mutta olen kartuttanut osaamistani monelta kantilta kolmen vuosikymmenen aikana, muun muassa Fintran kahden vuoden naisjohtajakoulutuksessa ja kansainvälisen kaupan sekä venäjän viennin, kielen ja kulttuurin koulutuksessa.

Liikunannaohjaajan koulutuksen myötä Murtomäellä on toiminimi, jonka kautta hän tekee edelleen muun muassa hyvinvointikoulutuksia, henkilökohtaisia valmennuksia ja erilaisia työn kehittämiseen liittyviä valmennuksia. Hän on ollut liikunnallinen lapsesta asti.

– Liikun edelleen noin kolme kertaa viikossa ja käyn joka aamu uimassa ennen töihin lähtöä. Oma hyvinvointi on mielestäni lahja, jota pitää vaalia.

Työn tulos merkitsee

Hyvä johtaja katsoo työstä syntyvää tulosta, ei työaikoja, Murtomäki sanoo.
– Meillä on töissä itseohjautuvat tiimit. Ihmiset ovat todella sitoutuneita ja luotan heihin sataprosenttisesti. Kaikki kantavat vastuun omasta työstään. On lupa toimia itsenäisesti, neuvoja saa kun niitä kysyy. Vastuun kantamisen mielestäni oppii rohkeudella ja kokeilemalla. Isältäni sain ohjeen ”on helpompi saada anteeksi kuin lupa”.

Murtomäki uskoo vankasti siihen, että jokainen työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin ja liputtaa tiimityöskentelyn puolesta.
– Tiimissä on aina useammat aivot. Työyhteisö rakennetaan yhdessä ja jokainen antaa siihen oman panoksensa. Toki myös olosuhteiden pitää olla kunnossa, jotta jokainen voi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.

Murtomäki harmittelee sitä, että kun siivouskustannuksista lähdetään tekemään säästöjä, niin usein ihminen joka tekee työn, unohtuu.
– Pitäisi miettiä kokonaistaloudellista ratkaisua. Alalla ei olla vielä täysin sisäistetty sitä, kuinka paljon konemenetelmällä voi säästää työvoimakustannuksissa ja myöskin niissä sairauslomissa.

Murtomäki hämmästelee, miksi kokonaistaloudellisia kustannuksia ei lasketa. Puhtausalalla on helppo laskea taloudellisuutta ja tuottavuutta, mitoitusjärjestelmiä hyödyntäen, työaikoja sekä sairauslomalukuja vertaillen.Työajan säästöllä on suurin merkitys kokonaistaloudellisuuteen.

Maailma ei kaadu, sanotaanko puheessa kuivain vai lasta, liina vai pyyhe, sanoo Murtomäki painokkaasti.
– Mielestäni sillä ei saisi olla niin suurta merkitystä, millä termeillä puhutaan. Esimerkiksi maahanmuuttaja voi olla todella hyvä siivooja, vaikka ei osaisi puhua juuri oikeilla sanoilla. Minäkin puhun rallienglantia, kun menen erilaisiin neuvotteluihin ja tapaamisiin, hyvin tulen ymmärretyksi. Olen melko nopea liikkeissäni ja olen usein ilmaissut asiani jo englannilla, joka ei ole täydellistä, kun täydellisen englannin puhujat vielä miettivät, Murtomäki kertoo nauraen ja jatkaa:
– Tärkeämpää olisi keskittyä nyt päivittämään menetelmät 2020-luvulle ja huomioida digitalisaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet kokonaisvaltaisesti. Siten pystymme vaikuttamaan myös vallitsevaan työvoimapulaan.

Yksi Kristall Pron arvoista on kestävän kehityksen tukeminen.
– Koneiden kanssa tarvitaan vähemmän kemikaaleja, mikä on ekologista. Koneissamme on vaihdettavat akut, eli konetta voi käyttää 24/7 ilman katkoja. Nykyaikaiset menetelmät eivät vaadi peruspesuja eli vältetään moninkertaisesti saman työn tekeminen. Kahdessakymmenessä vuodessa asiat ovat muuttuneet erittäin paljon ja lattiavalmistajatkin suosittelevat koneellista ylläpitosiivousta.

Ostajan rooli on tärkeä

Jokaisen työntekijän pitäisi seurata, mitä maailmassa tapahtuu ja miten oma ala kehittyy. Myös ostajalla on myös tärkeä rooli.

– On tärkeää tietää, mitä ostetaan, kun ostetaan siivoukseen liittyviä välineitä, koneita, aineita tai palveluja. Kun kaikki päätökset tehdään hinnan perusteella, niin usein typerintä ja epäekologisinta on ostaa halvin laite, joka joudutaan heittämään pois, kun se hajoaa. Kysymys, monestiko olet saanut parasta tuotetta halvimmalla?

Murtomäki kertoo, että yhteiskuntavastuuta kannetaan yrityksessä myös siten, että tuotteita ei tyrkytetä kenellekään.
– Haluamme aidosti ratkaista asiakkaiden ongelman järkevästi ja tehokkaasti, eli tarjoamme tuotteitamme tarpeeseen, emme väkisin kenellekään.

Työvoimapulaa Murtomäki haluaisi ratkoa myös osa-aikatyön avulla.
– Kummastelen sitä, että miksi opiskelijat eivät voi tehdä pientä lisäansiota menettämättä tukiaan. Osa-aikatyön tekemisestä ei pitäisi rokottaa opiskelijoita tai vanhempainrahalla olevaa. Tulevaisuudessa työurat pitenevät ja osa-aikatyön mahdollisuus olisi hyvä lisätienesti myös eläkeläiselle.Kevyemmillä koneellisilla työmenetelmillä se olisi mahdollistakin.

Murtomäen mielestä alan toimijoiden yhteydenpito myös oppilaitoksiin on tärkeää.
– Olisiko mahdollista saada ammattitutkintojen rinnalle ”kevyempää” koulutusta siten, että se ei ajallisesti veisi niin montaa vuotta. Lyhyen kurssin avulla voisi hyvin tehdä tiettyjä siivoustöitä. Toivon kovasti myös, että Migrin toimintatavat maahanmuuttajien osalta kohenevat uuden johtajan myötä. Olen kuullut monta surullista tarinaa, kun hyviä työntekijöitä lähetetään takaisin kotimaahansa ilman pätevää syytä.

Murtomäki pohtii, miten ala saisi vielä lisää arvostusta ja leikittelee ajatuksella, että kaikki Suomen siivoojat menisivät päiväksi lakkoon.
– Jokainen häviäisi yhden päivän palkan, mutta siivoojien tekemä työ tulisi todella näkyville. Toivon kovasti, että osaisimme olla vielä ylpeämpiä omasta työstämme ja nostaa alan merkitystä vielä enemmän esiin.

Puhtaus on terveyttä, Murtomäki päättää.